Tukipilari logo

Paikka auki -avustuksen haku alkaa huhtikuussa

STEAn uusien avustusten haku alkaa 3.4.2019. Järjestöillä on mahdollisuus hakea avustusta Paikka auki – osatyökykyisten ja nuorten työllistymisen avustusohjelmasta (2018-2021), joka tarjoaa sosiaali- ja terveysalan järjestöille mahdollisuuden työllistää osatyökykyinen tai työelämän ulkopuolella oleva nuori vuoden työsuhteeseen.

Vuoden 2020 haku käynnistyy STEAn verkkoasioinnissa 3.4.2019 ja päättyy perjantaina 31.5.2019 klo 16.15. Avustuksen myöntää sosiaali- ja terveysministeriö. Paikka auki -koordinaatiohanketta toteuttaa Nuorten Ystävät ry.

Lisätietoja: https://www.paikka-auki.fi/l/paikka-auki-avustuksen-haku-kaynnistyy/

 

Teksti:

Marjo Riitta Tervonen

ohjelmapäällikkö

Nuorten ystävät

OLKA®-koordinaattorin esittely

Saimme 1.2. uuden työntekijän tiimiimme, kun Juuso Vartiainen aloitti työnsä OLKA®-koordinaattorina OLKA-pisteellä. Haastattelin Juusoa uuden työn tiimoilta.

Millainen koulutustausta sinulla on?

”Olen kouluttautunut sisustuspuusepäksi ja lähihoitajaksi ja valmistuin aivan äskettäin yhteisöpedagogiksi.”

Kuvassa Juuso Vartiainen istuu vihreän kuution sisässä ja hymyilee.

Mitä harrastat?

”Harrastan pyöräilyä ja hyötyliikuntaa. Pyöräilen työmatkat joka päivä, se säästää luontoa.”

 

Miltä OLKA-pisteellä toimiminen tuntuu?

”Minulla on positiivinen kokemus OLKA-pisteellä työskentelystä. Ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita pisteestä ja he selkeästi kaipaavat kohtaamista. Minulle kaikkein tärkeintä työssäni on kiireetön ihmisten kohtaaminen, sillä en aikaisemmassa lähihoitajan työssäni ehtinyt kohdata ihmisiä kaikessa
rauhassa.”

 

Paljonko pisteellä on käynyt kävijöitä?

”Tammi- ja helmikuun aikana pisteellä on ollut runsaasti kävijöitä – yhteensä 681 henkilöä. Tällaiselle toiminnalle on siis kysyntää.”

 

Vartiaisen mukaan monet pisteellä vierailleet ovat olleet hyvin kiinnostuneita tulevista tapahtumista ja uudenlaisesta yhteistyöstä yhdistysten ja KYSin välillä.

Voit varata oman yhdistyksesi teemapäiväajan Juusolta: juuso.vartiainen (AT) tukipilari.fi , p. 044 729 2176.

 

T. Minna

Kansalaisareenan vierasblogi: vapaaehtoistoiminnan peli ja kurssimateriaali on nyt julkaistu

Kuvassa Heli Lumiaro ja Aino Kostiainen pitävät käsissään sinisiä Jeesaan -pelikortteja ja isoa keltaista noppaa.

Nyt ne ovat täällä: Jeesaan – Vapaaehtoistoiminnan peli ja kurssioppaat! Kansalaisareenan Jeesaan – Nuori vapaaehtoistoiminnassa -hankkeen julkaisema vapaaehtoistoiminnan peli on hauska ja toiminnallinen tapa tutustua vapaaehtoistoimintaan. Ryhmässä pelattavassa pelissä hauskat kysymykset ja tehtävät tutustuttavat pelaajat vapaaehtoistoiminnan periaatteisiin ja vapaaehtoistoiminnan laajaan kirjoon. Peli on kehitetty osaksi lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa järjestettäviä vapaaehtoistoiminnan kursseja, mutta se sopii hyvin kaikenikäisille.

”Peliä voi hyvin kokeilla järjestöissä ja muissa organisaatioissa vaikkapa omien vapaaehtoisten perehdytyksessä tai virkistyspäivän ohjelmana”, kertoo Jeesaan-hankkeen projektinvetäjä Heli Lumiaro pelin monikäyttöisyydestä.

Kansalaisareenan nettisivuilta löytyy myös muuta opetusmateriaalia vapaaehtoistoiminnasta. Vapaaehtoistoiminnan kurssi -oppaassa on kuvattu malli vapaaehtoistoiminnan kurssien sisällöksi ja oppaaseen on koottu monenlaisia opetusmenetelmiä. Opettajan opas on puolestaan kattava tietopaketti vapaaehtoistoiminnan roolista suomalaisessa yhteiskunnassa ja vapaaehtoistoiminnan monista mahdollisuuksista. Näiden materiaalien avulla saat hyvä startin vapaaehtoistoiminnan kurssien järjestämiseen!

Tutustu materiaaleihin ja tilaa peli omaksi osoitteessa www.kansalaisareena.fi/julkaisut.

 

T. Aino Kostiainen

projektisuunnittelija
Jeesaan-hanke
Kansalaisareena ry

Kiitos kuluneesta vuodesta!

Tukipilari kiittää kaikkia yhdistyksiä ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta 2018. Toivotamme kaikille rauhallista joulunaikaa ja hyvää uutta vuotta!

Tulevan vuoden uuteen OLKA®-pisteen toimintaan voit halutessasi tutustua jo hieman etukäteen Facebookissa.

Metallista tehty valkoinen valojoulukuusi torilla.

T. Tukipilari

Hyvää vapaaehtoisten päivää!

Vietämme tänään 5.12.2018 kansainvälistä #vapaaehtoistenpäivä’ä. Tukipilarin blogissa esittäytyy nyt erittäin aktiivinen vapaaehtoinen, Elvi Saastamoinen. Alla Elvin mietteitä vapaaehtoistoiminnasta:

 

Vapaaehtoistyö on minulle kuin kutsumustyö. Teen työtä suurella sydämellä. Vapaaehtoistyö on antamista ja saamista. Itse saan hyvän mielen, ystäviä, opin uutta ja samalla kehitän omia taitojani. Omalla esimerkilläni kannustan muita hyvän harrastuksen pariin.

Tässä muutamia esimerkkejä vapaaehtoistöistäni:

Kuvassa suojatiesuojelija seisoo suojatiellä enkelin asussa.

Suojatiesuojelijat: meitä näkee koulujen läheisyydessä olevilla suojateillä. Saatamme lapset turvallisesti suojatien yli ja jaamme samalla heijastimia. Samalla välitämme autoilijoille vinkin, että he muistaisivat väistää suojatiellä kulkijoita. Olemme myös mukana eri tapahtumissa, kuten torilla.

FinFamin mielenterveysomaiskahvilassa olen mukana kahvitustehtävissä, juttuseurana ja toritapahtumissa.

Rissalan sotilaskotisisarena, LSK-vastaavana, minut voi tavata sotkussa myyntityössä ja eri tapahtumissa, kuten valatilaisuuksissa, tulojuhlissa, Sotinpurolla ja kunniavartiossa.

SPR: olen mukana pelastusopistolla ja toritapahtumissa.

Kuopion evl.lut seurakuntayhtymä: minut voi nähdä diakoniakeskuksessa kahvitustyössä, talkooleirillä ym. tapahtumissa.

T. Elvi Saastamoinen

 

Tukipilari kiittää kaikkia vapaaehtoisia vapaaehtoistoiminnasta

Kuvassa kukkia ja ohut kultainen sydän punaisella kiiltävällä pöydällä. Kuva: pixabay, CC0 lisenssi.

 

Tekstin muokkaus: Tukipilari

#vapaaehtoistenpäivä #hiiop

Kohtaamisia kirjastolla ja tapahtumissa

Vaaramaisema Tahkolta. Kuva: Sari Pöyhönen.

Syyskuussa poikkesin Savon Sanomien menovinkin perusteella katsastamassa mitä mahtaa tapahtua vapaaehtoistoiminnan pop up –markkinoilla kaupungin pääkirjaston aulassa. Tukipilarin Sanna ja Minna olivat Tukipilarin yhteistyöjärjestöjen kanssa esittelemässä vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia. Tämän tapaamisen myötä olen nyt ollut reilun kuukauden työharjoittelussa Tukipilarin toimistolla Microteknialla.

Ensimmäinen kuukausi jouluun saakka kestävästä työharjoittelusta on mennyt nopeasti tutustuessa järjestötoimintaan. Heti alkuun pääsin mukaan tapahtumiin, missä Tukipilari oli mukana, kuten kirjastolla järjestettyyn vapaaehtoistoiminnan infoon, valtakunnallisen vanhusten viikon ohjelmaan digipäivillä sekä olimme mukana myös asunnottomien yö –tapahtumassa Kuopion torilla.

Olen Pöyhösen Sari, kaupallisen koulutuksen lisäksi minulla on koulutusta ja työkokemusta myös matkailu- ja kotitalousalalta. Viimeiset vuodet olen työskennellyt toimistotöissä – kokemusta on karttunut mm. projektisihteerin tehtävästä EU-hankkeessa. Vapaa-ajalla pidän luonnossa liikkumisesta, erilaiset kulttuuri- ja musiikkitapahtumat tuovat mukavaa vaihtelua arkeen ja vapaaehtoistoiminta on minulle myös tärkeää. Vapaaehtoistoiminnan saralla olen ollut tukihenkilötoiminnassa sekä mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia, mitkä ovat olleet antoisia uusine kokemuksineen.

Tätä kirjoittaessani vietetään porraspäiviä, Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman toteuttamaa, maksutonta työyhteisöille suunnattua vuosittaista kampanjaa. Meistä jokainen voi haastaa itsensä päivittäiseen porraskävelyyn tai muihin arjen aktiviteetteihin. Marraskuun pimeyden voittamiseksi voimme mahdollisuuksien mukaan nauttia arkiliikunnasta sekä luonnosta lumen tuloa odotellessa. Tai vapaa-ajan antaessa myöten ottaisitko askeleen kohti vapaaehtoistoimintaa – käy tutustumassa mahdollisuuksiin netissä www.vapaaehtoistyo.fi sivustoilla. Mikäli kaipaat tietoa järjestöistä, yhdistyksistä ja yhteisöistä ja niiden toiminnasta ja tapahtumista, hyödyllistä tietoa löytyy sivustoilta www.pohjoissavolaiset.fi. Tutustu myös www.pohjoissavonveke.fi sivustoihin, missä tietoa ammattilaisille suunnatusta hyvinvointitarjottimen testauksesta.

Pohjoissavolaisiin syysmaisemiin,

t. Sari

 

Vaaramaisemassa näkyy metsää ja järveä. Kuva Tahkon rinteeltä. Kuva: Sari Pöyhönen.

Oletko jo kuullut vapaaehtoistoiminnan pelistä?

Kuvassa jättimäinen keltainen pehmonoppa. Kuvassa lukee: Tue vapaaehtoistoiminnan peliä ja hanki se samalla omaksi! #mesenaatti.me #jeesaanpeli

Hanki vapaaehtoistoiminnan peli itsellesi ja edistä samalla nuorten perehtymistä vapaaehtoistoimintaan.

Jeesaan – nuori vapaaehtoistoiminnassa hankkeessa on kehitetty lukioihin ja ammattikouluihin vapaaehtoistoiminnan peli, joka on kerännyt runsaasti kiitosta sekä opiskelijoilta että opettajilta. Peli perehdyttää nuoret vapaaehtoistoimintaan hauskalla ja yhteisöllisellä tavalla.

Kansalaisareena ry on aloittanut joukkorahoituskampanjan, jonka tarkoituksena on kerätä varoja pelin painamiseksi. Kun tuet Kansalaisareenaa, niin samalla saat pelin itsellesi tai voit lahjoittaa sen suoraan haluamallesi koululle. Jo 10 eurolla pääset mukaan!

Lue lisää pelistä: https://mesenaatti.me/campaign/?id=1048#single/view

 

Teksti: Aino Kostiainen, Kansalaisareena ry

Tekstin muokkaus: Minna Mielonen, Tukipilari

Tukipilari logo

Opintokeskus Sivis Tukipilarin haastattelussa

Tukipilari haastatteli Opintokeskus Sivistä. Katso haastattelu YouTubesta! Lisäämme videoon tekstityksen hieman myöhemmin.

Opaskoira tekee työtään eleettömästi

Minulta ei nykyisin enää edes  kysytä  ilmoittautuessani  tuttuihin  tapahtumiin, että otatko  opaskoiran  mukaan. Sehän on itsestäänselvyys. Siellä missä minä, siellä koirani.

Opaskoira on minulle se aktiivisen elämän mahdollistaja ilman näkevää ihmistä. En ole riippuvainen  vuorokaudenajasta tai siitä, mihin tahdon mennä. Koira lähtee iloisena aina varmasti mukaan.

Opaskoirahan on liikkumisen apuväline, mutta minulle myös se paras kaveri ja itseluottamuksen  tuoja. Koiralle kerron ne parhaimmat ilot ja syvimmät surut. Opaskoiran kanssa liikkuminen minulle on vaivatonta ja kuten olen sanonutkin, jos eksyn, en eksy yksin.

Opaskoira tekee työtään hyvin eleettömän näköisesti ja monikin luulee tästä syystä, että koiralla on  paha olla ja se pakotettuna tekee työtään. Tämä ei  pidä  ollenkaan paikkaansa. Tälläistä  työnarkomaania kuin opaskoira en ole ikinä tavannut. Riittää, kun Bopi huomaa minun ottavan käsilaukun, niin silloin jo ollaan eteisesssä  menossa. Hän  tietää, että hän on koiristamme  ainut, joka pääsee mukaan. Lenkillähän käyn paljon koko porukan kanssa, mutta  töihin pääsee vain opaskoira  äidin kanssa yksin varmasti.

Tästä eleettömyydestä johtuen moni kokee tarvetta tulla piristämään opaskoiran niin tylsää elämää. Opaskoira keskittyy työhönsä valjaissa ja ne hurvittelut tehdään vapaa-ajalla. Joten opaskoiralla on  kaikki se muu aika minkä hän ei ole valjaisssa. Mutta tämä positiiviseksi tarkoitettu  juttelu tai silittäminen on erittäinkin haitallista. Opaskoiralla herpaantuu keskittyminen ja näin reitti voi mennä sekaisin ja koirakko päätyä vaikka ajoradalle eikä se eksyminen opaskoirankaan kanssa ole mukavaa.

Tästä syystä: annathan opaskoiralle aina työrauhan ja ihastele vain etäämpää, mutta älä jää tuijottelemaan kumminkaan lähempää. Opaskoira rakastaa herkkuja ja on aina nälkäisen näköinen, mutta sitä hän ei ole! Opaskoiralle ei ikinä pidä antaa mitään ruokaa, hän saa sitä kyllä kotonaan käyttäjältään ihan varmasti!

Minun opaskoirani harrastaa paljon muuta myös  työnteon  lisäksi. Uusimpana  lajina olemme  löytäneet vesiagilityn. Minun sokeus kun tuo moneen lajiin rajoitteita. Vesiagility on ollut Bopin mielestä  niin kivaa, että perheemme kuopus innostui tästä lajista Bopin kanssa. Joten se on vähän vastapainoa lenkkeilyille metsässä, mitä teen paljon joka ikinen päivä. Ja vettä rakastavalle koiralle  juuri se paras laji!

 

Kuvassa musta labradorinnoutajarotuinen opaskoira harrastaa vesiagilityä ja ui sisäaltaassa kameraa kohti. Opaskoira on vapaalla.

Opaskoirahan on siitä onnellisessa asemassa, ettei sen tarvitse viettää päiviään yksin kotona vaan  juuri minun tätäkin kirjoittaessani työhuoneessani jaloistani kuuluu kuorsaus. Ei onnellisempaa koiraa voisi ollakkaan.

Annetaanhan jatkossa opaskoirille työrauha, eihän meistä kukaan mene bussikuskillekkaan  lässyttämään kesken matkan. Mutta opaskoiran käyttäjälle saa kyllä puhua, hekään eivät  pure, kuten eivät  opaskoiratkaan. Opaskoirat aloittavat työuran vasta n. 2-vuotiaina  ja  eläkkeelle he siirtyvät  viimeisään 12-vuotiaina. Yllätyksekseni he osaavat sitten nauttia eläkepäivistään, silloin nimittäin pääsee  sohvallekkin… työuran aikana kun on tyydyttävä omaan petiin. 🙂

 

T: Katja Heinonen