Opaskoira tekee työtään eleettömästi

Minulta ei nykyisin enää edes  kysytä  ilmoittautuessani  tuttuihin  tapahtumiin, että otatko  opaskoiran  mukaan. Sehän on itsestäänselvyys. Siellä missä minä, siellä koirani.

Opaskoira on minulle se aktiivisen elämän mahdollistaja ilman näkevää ihmistä. En ole riippuvainen  vuorokaudenajasta tai siitä, mihin tahdon mennä. Koira lähtee iloisena aina varmasti mukaan.

Opaskoirahan on liikkumisen apuväline, mutta minulle myös se paras kaveri ja itseluottamuksen  tuoja. Koiralle kerron ne parhaimmat ilot ja syvimmät surut. Opaskoiran kanssa liikkuminen minulle on vaivatonta ja kuten olen sanonutkin, jos eksyn, en eksy yksin.

Opaskoira tekee työtään hyvin eleettömän näköisesti ja monikin luulee tästä syystä, että koiralla on  paha olla ja se pakotettuna tekee työtään. Tämä ei  pidä  ollenkaan paikkaansa. Tälläistä  työnarkomaania kuin opaskoira en ole ikinä tavannut. Riittää, kun Bopi huomaa minun ottavan käsilaukun, niin silloin jo ollaan eteisesssä  menossa. Hän  tietää, että hän on koiristamme  ainut, joka pääsee mukaan. Lenkillähän käyn paljon koko porukan kanssa, mutta  töihin pääsee vain opaskoira  äidin kanssa yksin varmasti.

Tästä eleettömyydestä johtuen moni kokee tarvetta tulla piristämään opaskoiran niin tylsää elämää. Opaskoira keskittyy työhönsä valjaissa ja ne hurvittelut tehdään vapaa-ajalla. Joten opaskoiralla on  kaikki se muu aika minkä hän ei ole valjaisssa. Mutta tämä positiiviseksi tarkoitettu  juttelu tai silittäminen on erittäinkin haitallista. Opaskoiralla herpaantuu keskittyminen ja näin reitti voi mennä sekaisin ja koirakko päätyä vaikka ajoradalle eikä se eksyminen opaskoirankaan kanssa ole mukavaa.

Tästä syystä: annathan opaskoiralle aina työrauhan ja ihastele vain etäämpää, mutta älä jää tuijottelemaan kumminkaan lähempää. Opaskoira rakastaa herkkuja ja on aina nälkäisen näköinen, mutta sitä hän ei ole! Opaskoiralle ei ikinä pidä antaa mitään ruokaa, hän saa sitä kyllä kotonaan käyttäjältään ihan varmasti!

Minun opaskoirani harrastaa paljon muuta myös  työnteon  lisäksi. Uusimpana  lajina olemme  löytäneet vesiagilityn. Minun sokeus kun tuo moneen lajiin rajoitteita. Vesiagility on ollut Bopin mielestä  niin kivaa, että perheemme kuopus innostui tästä lajista Bopin kanssa. Joten se on vähän vastapainoa lenkkeilyille metsässä, mitä teen paljon joka ikinen päivä. Ja vettä rakastavalle koiralle  juuri se paras laji!

 

Kuvassa musta labradorinnoutajarotuinen opaskoira harrastaa vesiagilityä ja ui sisäaltaassa kameraa kohti. Opaskoira on vapaalla.

Opaskoirahan on siitä onnellisessa asemassa, ettei sen tarvitse viettää päiviään yksin kotona vaan  juuri minun tätäkin kirjoittaessani työhuoneessani jaloistani kuuluu kuorsaus. Ei onnellisempaa koiraa voisi ollakkaan.

Annetaanhan jatkossa opaskoirille työrauha, eihän meistä kukaan mene bussikuskillekkaan  lässyttämään kesken matkan. Mutta opaskoiran käyttäjälle saa kyllä puhua, hekään eivät  pure, kuten eivät  opaskoiratkaan. Opaskoirat aloittavat työuran vasta n. 2-vuotiaina  ja  eläkkeelle he siirtyvät  viimeisään 12-vuotiaina. Yllätyksekseni he osaavat sitten nauttia eläkepäivistään, silloin nimittäin pääsee  sohvallekkin… työuran aikana kun on tyydyttävä omaan petiin. 🙂

 

T: Katja Heinonen

Uusi bloggaaja esittäytyy!

Pitkään pohdin, olisiko minulla sellaista kirjoitettavaa, mikä oikeasti kiinnostaisi ihmisiä ja päätin nyt ainakin muutaman kirjoituksen kirjoittaa.

Olen siis 40-vuotias kolmen lapsen äiti. Asumme perheen kanssa maalla ja talo on täynnä eläimiä. Toteutan siltä osin haavettani. Monesta haaveesta elämänkulku on pakottanut luopumaan tai muuttamaan haaveiden suuntaa, mutta eläimistä en ole luopunut.

Elämä ei ole minulle helppoja kortteja elämääni antanut. Yhdeksän vuotta peruskoulussa koulukiusattuna jättivät jälkensä, mutta 20-vuotiaana elämässä tuli se iso käännekohta kun yhtenä yönä perusterveestä ihmisestä, pienen lapsen äidistä ja opiskelijasta, tulikin vaikeavammainen.

Hydrogefaluksen (eli aivo-selkäydinnesteen kiertohäiriön) seurauksena minut leikattiin ja päähän laitettiin shuntti. Näköhermot olivat vain vaurioituneet ja näölle ei voitu tehdä mitään. Mikäli tarinani kiinnostaa kokonaisuudessaan se löytyy sivulta www.facebook.com/katjajaopaskoira kiinnitettynä julkaisuna heti alusta.

Opaskoira Bopi makoilee työhuoneen lattialla kuono kynnyksen yli tuettuna. Bopi on musta labradorinnoutaja.

Elämä on sitten vuosien aikana tuonut eteeni vaikea hoitoisen epilepsian ja hermovaurioita. Mutta tämän blogin tarkoitus ei missään nimessä ole surkuttelu, koska se ei ole minulle ominaista muutenkaan!  Nämä on nyt elämän pelikortit ja näillä mennään!

Blogissani tulen käsittelemään ihan arkisia asioita näkövammaisena työssäkäyvänä niin iloineen kuin suruineen, opaskoira on varmasti isossa osassa myös, mutta mieluusti otan uusia aiheita ja palautetta vastaan lukijoilta.

Minun arjessani ei ole ikinä kahta samanlaista päivää. Äitini kerran kysyikin, että miksi elät kuin viimeistä päivää? Vastasin, että tämä voi olla se viimeinen päivä ja tahdon nauttia siitä.

Rajojani haen niin tekemisen kuin voimavarojen puitteissa usein. Ja niitäkin asioita pohdin varmasti täällä tulevaisuudessa. Rakastan työni lisäksi vapaaehtoistyötä ja tahtoisin tehdä sitä jatkuvasti. Silloin vain huomaan, että aamulla alkaa olla vaikea nousta sängystä ja kotonaoloajan vain nukun. Perhe ei onneksi minulle rajoja tahdo asetella sen vuoksi etten näe tai saatan saada epilepsiakohtauksen.

Mieheni tekee paljon reissutyötä ja vasta tässä alkuviikosta pääsin lämmitysjärjestelmäämme ilmaamaan, tietämättä kyllä mitä oikeastaan teenkään. Mieheni neuvoi vain puhelimessa mitä teen…

Lapsille sanon aina että rajat on rakkautta, mutta itselleni sanon että rajat on tehty ylitettäväksi.

Hyvää viikkoa kaikille ja muistakaa ulkoilla ja nauttia näistä ihanista syysilmoista!

 

T: Katja Heinonen

 

MediYoga – sopisiko lääkinnällinen joogaaminen minulle?

Lempeän innostavia kokemuksia Infokahvilasta 17.9.

Hengitän syvään niin, että vatsa pullistuu, rintakehä leviää ja solisluut kohoavat. Syvähengitän uudelleen ja uudelleen luonnollisessa rytmissä. Rauhoittavaa, virkistävää. Koko keho tuntuu hapettuvan.

Harjoituksen lopuksi Hanna Metsänheimo ohjaa tekemään juurilukon: nipistetään kevyesti peräaukon lihakset, sitten virtsarakon lihakset ja lopuksi vedetään napa kohti selkärankaa.

Nipistäminen onnistuu, mutta napa ei pääse lähellekään selkärankaa, jotain siinä on välissä pehmusteena. Ehkä seuraavalla kerralla. Lantion syvät lihakset kuitenkin jumppaavat. On taatusti hyvä synnyttäneelle naiselle.

Mediyoga? Jotain joogaa se on, mutta mikä ihmeen medi?

Hanna Metsänheimo kertoo, että medijooga on Ruotsissa kehitetty joogamuoto terapeuttiseen ja lääkinnälliseen tarkoitukseen. Liikesarjojen kehittämisessä on hyödynnetty länsimaista lääketiedettä ja kliinistä tieteellistä tutkimusta. Liikkeet ovat yksinkertaisia, ja siksi niiden tekeminen kotonakin on helppoa. Medijoogaa hyödynnetään laajasti Ruotsin ja Norjan terveydenhuollossa mm. kipujen, unettomuuden ja verenpaineen hoidossa. Medijoogasta on todettu olevan apua myös stressinhallinnassa.

Kiinnostukseni heräsi. Sopisiko tämä minulle, liikuntarajoitteiselle monien kipujen naiselle? Liikkeitä voi tehdä istualtaan, seisaaltaan tai vaikka makuulla. Onnistuu! Liikkeitä tehdään omaa kehoa kuunnellen, liikkeitä soveltaen. Onnistuu! Harjoitukseen kuuluu pitkä rentoutus ja lyhyt meditaatioharjoitus. Hm. Saatan nukahtaa – mutta ehkä sen voi ajatella olevan osa unettomuuden hoitoa.

Olisiko MediYogasta apua kipuihini ja stressinhallintaan? En tiedä. Mutta haluaisin ehdottomasti kokeilla lisää. Tukipilari pyrkii järjestämään yhteistyökumppaneiden kautta meille mahdollisuuden osallistua MediYoga-kurssille vuoden 2019 puolella. Jään innokkaana odottamaan. Toivottavasti saan teitä muita mukaan. Ehkäpä sitten napani pääsee lähemmäs selkärankaa.

 

Jaana Julkunen-Rautiainen

Onko sinulla kysyttävää terveydestä? Haluaisitko tietää lisää yhdistystoiminnasta tai etsitkö paikkaa, jossa voisit tehdä vapaaehtoistyötä?

 

Tukipilari ja paikalliset potilasyhdistykset ovat mukana Kuopio juhlii -tapahtumassa! Yhdistykset esittäytyvät Kuopion torilla lähellä torilavaa perjantaina 24.8. klo 10-16 ja lauantaina 25.8. klo 10-14.

Tule tapaamaan yhdistyksiä, juttelemaan ja saamaan lisätietoa terveydestä. Savon Sydänpiirin teltalla voit mittauttaa kolesterolisi pientä maksua vastaan. Kokonaiskolesterolin mittaus on 8 € ja kolesterolierittely 20 €.

Kuopion Seudun Hengitysyhdistys tekee tapahtumassa ilmaisia mikrospirometria-mittauksia.

Tapahtumassa mukana ovat:

  • Kuopion Invalidit ry
  • Kuopion Seudun Hengitysyhdistys ry
  • Kuopion Seudun Epilepsiayhdistys ry
  • Kuopion Seudun Psoriasisyhdistys ry
  • Pohjois-Savon Keliakiaydistys ry
  • Pohjois-Savon Muisti ry
  • Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry
  • Pohjois-Savon Näkövammaiset ry
  • Pohjois-Savon Syöpäyhdistys ry
  • Pohjois-Savon Osteoporoosiyhdistys ry
  • Sakke-hanke
  • Savon Mielenterveysomaiset – FinFami ry
  • Savon Sydänpiiri ry
  • Tukipilari

Tervetuloa juttelemaan kanssamme!

 

Tukipilari on lomalla heinäkuun

Tukipilari on lomalla 30.6. – 29.7. Toimistomme on tuona aikana kiinni.

 

 

Tukipilari toivottaa kaikille lämmintä kesää!

 

 

Hengähdä hetkeksi, vapaaehtoinen!

Kuinka monta ihmistä sinä olet tänä vuonna jo auttanut? Luultavasti useampaa kuin ajattelet auttaneesi. Olet kenties auttanut sukulaistasi muutossa, naapuriasi verhojen ripustamisessa tai toiminut yhdistyksessä. Kenties olet hoitanut jonkun tuttavan kauppaostoksetkin. Joku on saanut juuri sinun vapaaehtoisuutesi ansiosta apua ja tukea. Hän on tullut kuulluksi ja nähdyksi ja pienikin apu on pelastanut hänen päivänsä.

 

Monet vapaaehtoiset unohtavat auttaessaan itsensä. Vapaaehtoinen, oletko sinä ajatellut pitää vapaaehtoistyöstä kesälomaa tänä kesänä ja huolehtia omasta jaksamisestasi? Nyt on luvan kanssa aikaa levätä ja nauttia kaikesta muusta kuin vapaaehtoistyön tekemisestä, mikäli se vain muuten on mahdollista.

Pienikin hengähdystauko auttaa jaksamaan omassa elämässä ja etenkin vapaaehtoistyössä. Kuopion kirjasto, uimarannat, tapahtumat, elokuvat ja monet muut paikat houkuttelevat rentoutumaan ja viettämään aikaa ystävien seurassa.

Tukipilari toivottaa oikein rentouttavaa ja virkistävää kesää kaikille vapaaehtoisille!

 

T: Minna

 

Tietosuojaselosteet

Alla ovat luettavissa kaikki EU:n tietosuoja-asetuksen (EU 2016/679)  mukaiset tietosuojaselosteet. Tietosuojaselosteet julkaistaan ensin Tukipilarin kotisivujen blogissa. Kesäkuussa Tukipilarin kotisivuille tukipilari.fi luodaan pysyvä linkki tietosuojaselosteisiin. Tukipilarin tietosuojaselosteet ovat saatavissa myös Tukipilarin toimistolta tai saatavilla sähköpostitse tai postitse erikseen pyydettäessä.

Avainrekisteri

Kokoukset

Kopioinnit

Palautteet

Vapaaehtoisrekisteri

Verkostot ja lehdistö

Viestintärekisteri

EU:n vammaiskortti

Tukipilari kävi tiistaina 29.5. EU:n vammaiskortin esittelytapahtumassa. Yhdistysten järjestämä yhteistapahtuma oli informatiivinen ja esille tuli monia hyödyllisiä asioita vammaiskortista.

Mikä vammaiskortti on?

Vammaiskortti on tehty erityistä tukea tarvitsevien avuksi. Kortin avulla voit osoittaa avun, tuen ja esimerkiksi avustajan tarpeen eri paikoissa. Kortti on vapaaehtoinen ja se maksaa 10 €. Lisätietoja kortin perusasioista voit lukea tästä. 

Näin haet vammaiskorttia

Kortissa on tietyt hakuehdot. Ennen kortin hakemista on kortin hakijalla oltava voimassa oleva päätös esim. henkilökohtaisesta avusta tai kuulovammaisten tulkkauspäätöksestä. Jollei päätöstä ole tehty Kelassa, täytyy siitä lähettää kopio Kelaan. Tarkat kortin hakuehdot löydät tästä.

Kortin hakijalla on oltava käytössään sähköpostiosoite ja sen lisäksi JPEG-muodossa oleva kasvokuva. Tämän jälkeen korttia voi hakea Kelasta täyttämällä Kelan lomakkeen tai lähettämällä sähköisen lomakkeen. Kannattaa huomioida, että korttia voi hakea vasta 4.6. alkaen. Tarkemman kuvauksen kortin hakuprosessista saat tämän linkin kautta.

Vammaiskorttikohteet

Kuopiossa on tällä hetkellä kahdeksan erilaista kohdetta, jotka ovat ilmoittautuneet vammaiskorttikohteiksi. Vammaiset siis huomioidaan heidän palveluissaan. Kuopion ja kaikkien muidenkin kuntien vammaiskorttikohteita voit tarkastella tämän sivuston alasvetovalikon listalta.

Uusia Kuopion alueen vammaiskorttikohteita voit ehdottaa Kehitysvammaisten palvelusäätiön Vammaiskorttitoimistoon: vammaiskortti@kvps.fi

Vammaiskorttitoimisto

Vammaiskorttitoimistosta saa muitakin lisätietoja vammaiskortista. Toimistoon voi ottaa yhteyttä kolmena päivänä viikossa:

  • ma-ti klo 9-12
  • ke klo 12-15.

Neuvoja saa vammaiskorttitoimiston numerosta 08001-22533.

 

T: Minna

 

 

Mitä tapahtui sunnuntaisella kävelyretkellä?

Avasin ulko-oven. Mukava puistoinen kävelyreitti alkoi melkein kotioveltani. Jalkojeni alla kahisi sora auringonpaisteen lämmittäessä kasvojani. Polun varren lumikinokset olivat lässähtäneet kuin huonosti paistetut marengit, vesi solisi pientareella ja taustalta kuului linnunlaulua.

Pitäisiköhän minun laittaa päälle kännykkäni liikuntasovellus? Sormeni etsiytyivät kosketusnäytölle. Samassa kuulin edestäni puhetta:

– Tiedättekös, nämä sanat ovat ensimmäiset, jotka olen kenellekään sanonut tänään, virkkoi vanhempi rouva.

Nostin katseeni kännykästä, pistin sen taskuuni ja sanoin:

– Niinkö? No voi että, kyllä on harmi. Ja nyt kun on vielä näin kaunis sääkin!

Manailin itsekseni. Voisin joskus kiinnittää huomiota muuhunkin kuin kännykkääni – esimerkiksi kanssaihmisiini.

Rouva jutteli minulle oikein mielissään säästä ja keväästä. Hymyilin ja vaihdoin hänen kanssaan mielipiteitä. Juttutuokiosta sukeutui oikein mukava. Jatkoin matkaani hetken kuluttua. Olin luonut itselleni ja rouvalle hyvää mieltä. Ei se paljoa vaatinut: hymyn ja pariminuuttisen. Tätähän voisi tehdä vaikka useammin!

Voisin vaikkapa:

Mihin vapaaehtoistyöhön sinä haluaisit lähteä mukaan?

 

T: Minna Tukipilarilta

 

 

 

 

 

 

Pohdintoja ikäihmisten hyvinvointi-iltapäivästä

Kuvassa Tukipilarin esittelypöytä Ikäihmisten hyvinvointi-iltapäivä -tapahtumassa 21.3.2018 kaupungintalolla. Esittelypöydällä on Tukipilarin tabletti, digikahviloiden mainoksia ja Auta meitä auttamaan – tule vapaaehtoiseksi -lomake. Virkatussa korissa on Marianne -karkkeja. Taustalla näkyy Tukipilarin turkoosi roll up.

Tukipilari kutsuttiin mukaan toimintamme esittelijäksi Ikäihmisten hyvinvointi-iltapäivän seminaariin 21.3.2018. Esittelimme päivän aikana Tukipilaria ja kevään tapahtumiamme ja saimme seminaarissa uusinta tietoa Promeq-tutkimushankkeesta ja sen alustavista tutkimustuloksista. Promeq-hankkeessa tutkittiin osallistavan ryhmämuotoisen palveluohjauksen keinoin sitä, miten ikäihmisten hyvinvointia voitaisiin edistää. Tutkimuksessa haastateltiin tutkimusryhmissä kävijöitä ja samalla tutkittiin kontrolliryhmää. Kuulin tilaisuudessa, että ikäihmisten yksinäisyyttä voivat aiheuttaa mm. konkreettiset ulospääsyn ongelmat eli ongelmat asunnon ja ympäristön esteettömyydessä. Lisäksi terveyden ongelmat, talousongelmat ja aistiongelmat voivat aiheuttaa yksinäisyyttä.

Tutkimuksen alustavien tulosten mukaan tutkimuksen ryhmätoiminta vahvistaa ikäihmisten ulospäinsuuntautuneisuutta, tulevaisuusmyönteisyyttä, toimintamahdollisuuksia ja tunnetta osallisuudesta. Tutkimuksessa huomattiin, että tiedon puute oli yksi osatekijä ikäihmisten yksinäisyydessä. Monet ikäihmiset kaipasivat alustavien tutkimustulosten mukaan tietoa terveys- ja sosiaalipalveluista ja kulttuuripalveluista.

Esitystä kuunnellessani mietin, miten yhdistykset voisivat vaikuttaa ikäihmisten yksinäisyyteen. Tiedotammeko tarpeeksi ikäihmisille sopivista ryhmistä? Uskallammeko pyytää ikääntynyttä naapuriamme mukaan tapahtumiimme? Toimimmehan esteettömästi ja avoimesti? Auttaisiko yhdistyksiä niiden toiminnassa ikästrategia, jossa huomioitaisiin kaikki yhdistystoiminnassa mukana olevat ja mukaan haluavat ikäluokat?

Keskustelin tilaisuudessa usean aktiivisen ikäihmisen kanssa. Sain heiltä arvokasta kokemustietoa ja viisautta elämää ja yhdistystoimintaa koskien. Mielestäni ikääntyneillä ihmisillä olisi paljon annettavaa yhdistystoimintaan mentoreina, hyvän hengen tuojina ja näkemyksen antajina.

 

T: Minna Tukipilarilta