Tästä löydät Tukipilarin sähköpostikirjeen julkaisuaikataulun kesällä ja syksyllä 2020.
Aineistopäivä on aineiston viimeinen jättöpäivä Tukipilarille seuraavaan sähköpostikirjeeseen. Aineisto tulee jättää osoitteeseen: minna.mielonen (AT) tukipilari.fi viimeistään aineistopäivänä. Julkaisupäivä on sähköpostikirjeen julkaisupäivä.
Kesäkuu
Aineistopäivä 15.6.
Julkaisupäivä 18.6.
Heinäkuu
Aineistopäivä 30.6.
Julkaisupäivä 3.7.
Elokuu
Aineistopäivä 4.8.
Julkaisupäivä 7.8.
Syyskuu
Aineistopäivä 1.9.
Julkaisupäivä 4.9.
Aineistopäivä 15.9.
Julkaisupäivä 18.9.
Lokakuu
Aineistopäivä 29.9.
Julkaisupäivä 2.10.
Aineistopäivä 13.10.
Julkaisupäivä 16.10.
Marraskuun ja joulukuun julkaisupäivät ilmoitetaan myöhemmin.
https://www.tukipilari.fi/wp-content/uploads/logo-1.png119124tukipilarihttps://www.tukipilari.fi/wp-content/uploads/Tukipilari_logo.pngtukipilari2020-06-04 13:55:122020-06-04 13:55:12Tukipilarin sähköpostikirjeiden julkaisuaikataulu kesällä ja syksyllä 2020
Painan poskeni kiinni päivätoimintatilan tuulikaapin lasiovea vasten ja odotan – henkeä pidättäen – että tyttäreni koskettaisi poskeni oven toisella puolella.
Omahoitaja ohjaa hetken päästä tyttäreni kättä oikeaan suuntaan. Hän on niin lähellä minua kuin vain voi, mutta etäisyyttä on liikaa. Harmittaa, itkettää ja huolettaa. Huomaan myötätuntoisen hoitajan silittävän tyttäreni selkää ylhäältä alaspäin rauhallisin luottavaisin vedoin. Kyllä me tästäkin selvitään!
Tytärtäni on kiittäminen siitä, että olen oppinut tulemaan toimeen omien vaikeidenkin tunteideni kanssa. Olen oppinut myös kohtaamisen ja vuorovaikutukseen houkuttelemisen taitoja vaikeasti autistisen lapseni ja hänen nykyisten aikuisten asuinkavereidensa opastamana.
Millainen on hyvä kohtaaminen? OLKA-sairaalavapaaehtoistoiminnan ILONA- ja TOIVO-valmennuksissa pohdimme vapaaehtoisten kanssa paljon hyvän kohtaamisen elementtejä. Mietitään yksin, pareittain ja ryhmässä esimerkiksi, että haittaako jos liikuttuu. Erittäin hyvä kysymys.
Tukipilari on halunnut olla aito kumppani, joten yhteistyöyhdistystemme ja kumppanuustoimijoidemme ajatukset yhteistyöstä ja sen kehittämisestä kiinnostavat meitä. Olemme kiitollisia jokaisesta yksittäisestä palautteesta, jonka annatte meille.
Toiminnanjohtajan määräaikainen sijaispestini Tukipilarilla on ollut mielenkiintoinen ja monella tavalla kasvattava kolmivuotinen. Ymmärrän kohtuullisen hyvin ”sote- ja STEA-puhetta”. Ennen kaikkea olen saanut tutustua uusiin ihmisiin lukemattomissa tilaisuuksissa ja yleisötapahtumissa. Mitä fantastisin kiitos teille kaikille menneestä yhteistyöstä!
Teksti: Sanna Vesterinen
https://www.tukipilari.fi/wp-content/uploads/logo-1.png119124tukipilarihttps://www.tukipilari.fi/wp-content/uploads/Tukipilari_logo.pngtukipilari2020-05-29 17:17:282020-05-29 17:17:28Tunteikkaalla ja kiitollisella tuulella
Hei, olen Essi Saarela, toisen vuoden yhteisöpedagogiopiskelija Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Aloitin tammikuussa 2020 harjoitteluni Tukipilarilla. Silloin meistä kukaan ei varmaan osannut arvata miten meidän jokaisen arki muuttuisi, kun yhteiskuntamme suojautuu koronavirusta vastaan. Olen kiitollinen siitä, että harjoitteluani Tukipilarilla oli mahdollista jatkaa niin Tukipilarin, kuin oppilaitoksen puolesta pienin muutoksin koronan aiheuttaman poikkeustilanteen aikana.
Harjoitteluni alussa pääsin pureutumaan siihen, kuinka Tukipilari tilastoi ja raportoi omaa toimintaansa muun muassa rahoittajalleen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselle eli STEAlle. Tilastojen maailma avasi itselleni uuden näkökulman järjestöjen toimintaan sekä mahdollisuuden oppia uutta tilastoinnista sekä kehittää omia taulukointi ja tilastointi taitojani. Minusta oli hienoa nähdä miten vuoden 2019 toiminta muuttui luvuiksi. Nämä luvut kertoivat vuoden 2019 toiminnasta niin sanottua kovaa faktaa eli sen missä Tukipilari onnistui ja missä pitäisi vielä kehittyä. Lisäksi pääsin tutustumaan OLKA-pisteeseen ja OLKA-toimintaan, joihin minun oli tarkoitus pureutua enemmän maaliskuusta alkaen. Mutta sitten tulivat rajoitukset.
Harjoittelun jatkuminen tarkoitti etätyöhön siirtymistä, harjoittelun tehtävien muuttumista ja kalenterin uudelleen järjestelyä. Etätyön tekeminen oli minulle jo entuudestaan tuttua ja koin siirtymisen etätyöntekoon vaivattomana. Etätyöhön siirtyminen on opettanut minulle uusien työalustojen käyttöä ja vahvistanut taitoa johtaa ja organisoida omaa työntekoani. Työtehtäväni painottuivat etätyön myötä erilaisten materiaalien tuottamiseen Tukipilarille, joiden tuottamisessa pääsin hyödyntämään aikaisempaa muotoilijan (AMK) tutkintoani. Harjoittelun aikana kuvasin ja leikkasin videon vapaaehtoiseksi -infotaulun kokoamisesta ja käytöstä sekä tuotin kirjalliset ohjeet vapaaehtoiseksi -infotaulun ja vapaaehtoiseksi -lomakkeen käytöstä, jotka löytyvät nyt Tukipilarin verkkosivuilta. Prosessi päättyi webinaariin, jossa esiteltiin nämä yhdistysten käyttöön suunnatut työkalut ja niiden käyttö.
Harjoitteluni olen päässyt tutustumaan eri yhdistysten toimijoihin ja toimintaan. On ollut mukava tutustua jokaiseen teistä, jotka olen tavannut harjoitteluni aikana. Valitettavasti moni teistä jäi vielä tapaamatta, mutta toivottavasti vielä tavataan, vaikka harjoitteluni loppuukin. Kiitän lämpimästi Tukipilarin ja OLKA-tiimin henkilökuntaa jokaisesta hetkestä harjoitteluni aikana. Opin harjoitteluni aikana paljon. Mukaan jäi paljon eväitä ja oppia tulevaisuutta varten sekä paljon hyviä kokemuksia.
Lämmin kiitos Sanna, Minna ja Juuso.
Pidetään toisistamme huolta nyt ja tulevaisuudessa!
Teksti ja kuva:
Essi Saarela
Muotoilija (AMK)
Yhteisöpedagogi (AMK) opiskelija
https://www.tukipilari.fi/wp-content/uploads/IMG_20200526_085816-scaled-1.jpg25601583tukipilarihttps://www.tukipilari.fi/wp-content/uploads/Tukipilari_logo.pngtukipilari2020-05-26 13:14:132020-05-26 13:14:13Harjoittelu ennen ja jälkeen koronan
Tukipilari kerää voimaannuttavia tarinoita vapaaehtoistoiminnan merkityksellisyydestä. Jaa meille oma tarinasi, kokemuksesi tai ajatuksesi vapaaehtoisuudesta. Kerro meille omasta merkityksellisestä kokemuksistasi vapaaehtoisena toimimisesta tai siitä, miten vapaaehtoistyö on vaikuttanut sinun elämääsi.
Kirjoita tarinasi ja lähetä se Tukipilarille. Tukipilari julkaisee osan teksteistä omilla viestintäkanavillaan tarinan lähettäjän suostumuksella. Voit kirjoittaa tarinasi nimimerkillä tai omalla nimelläsi. Lähetä tarinasi 12.6.2020 mennessä Tukipilarille. Voit lähettää oman tarinasi Tukipilarille sähköpostilla tai kirjeitse Tukipilarin toimistolle.
Sähköposti: minna.mielonen (AT) tukipilari.fi
Postitusosoite: Tukipilari, PL 1199, 70211 Kuopio
Jokaisella tarinan lähettäjä on mahdollisuus osallistua ILOA VAPAAEHTOISUUDESTA-kaulanauhan (16kpl) arvontaan. Kaulanauhat arvotaan kaikkien tarinan lähettäneiden kesken 16.6.2020. Jos haluat osallistua kaulanauhan arvontaan, ilmoita meille tarinan yhteydessä nimesi ja yhteystietosi.
https://www.tukipilari.fi/wp-content/uploads/1.jpg10801080tukipilarihttps://www.tukipilari.fi/wp-content/uploads/Tukipilari_logo.pngtukipilari2020-05-22 13:10:512020-05-22 13:10:51Haluamme kuulla juuri sinun tarinasi, kokemuksesi tai ajatuksesi vapaaehtoisuudesta!
Tukipilari järjestää 26.5.2020 kello 12.00-12.45 kaikille avoimen webinaarin. Webinaarissa pääset tutustumaan Tukipilarin vapaaehtoisten rekrytoinnin tueksi tuottamiin vapaaehtoiseksi -infotauluun ja vapaaehtoiseksi -lomakkeeseen, jotka on suunnattu yhdistysten käyttöön.
Webinaarin aikana käydään läpi vapaaehtoiseksi -infotaulun ja vapaaehtoiseksi -lomakkeen käyttö, käytön tueksi tuotetut ohjeet ja vastataan osallistujien kysymyksiin. Webinaarin esittäjänä toimii yhteisöpedagogiopiskelija Essi Saarela. Voit lähettää mahdolliset kysymyksesi ennakkoon esittäjälle sähköpostilla osoitteeseen: essi.saarela (AT) humak.fi
Tilaisuus järjestetään Microsoft Teamsin kautta ja se on avoin kaikille kiinnostuneille. Mukaan tilaisuuteen pääset tämän linkin kautta:
. Webinaariin pääset liittymään 15 minuuttia ennen ohjelman alkua kello 11.45.
Webinaarista tehdään tallenne ja se julkaistaan webinaarin jälkeen.
Savon Ilco ry antaa tukea avanne- ja vastaavasti leikatuille potilaille. Valtakunnallinen potilasjärjestö Finnilco kertoo, että
Avanne – siis perinteinen ohutsuoli-, paksusuoli- tai virtsatieavanne – tarkoittaa aukkoa vatsanpeitteessä ja sen kautta ihon pinnalle johdettua suolen loppuosaa.
Avanteita ja vastaavia leikkauksia tehdään yleisimmin tulehduksellisen suolistosairauden, syövän, sädehoidon tai vatsan alueen onnettomuuden vuoksi, kertoo Savon Ilco ry:n puheenjohtaja Merja Kokkonen.
Savon Ilco ry järjestää virkistystoimintaa ja vertaistukea leikatuille, leikkausta odottaville ja leikattujen omaisille. Kerhot kokoontuvat Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa säännöllisesti. Lisäksi kerhoja järjestetään satunnaisemmin Savonlinnassa ja Mikkelissä. Kerhoihin voi osallistua ilman yhdistyksen jäsenyyttä. Yhdistyksen toiminnalla on pitkä perinne, sillä se juhlii tänä vuonna 40-vuotista taivaltaan.
Valtakunnallinen kattojärjestö Finnilco ry järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, kesätapahtuman ja kouluttaa tukihenkilöitä ja kokemusasiantuntijoita. Finnilcolla on myös omat Facebook-sivut, jossa yhdistys jakaa tietoa avanneasioista.
Kokkosella on kaksi avannetta ja hänellä on paljon kokemusta avanneasioista.
Jos tulee siihen tilanteeseen, että avanne leikataan, olisi hirveän hyvä jutella sellaisen henkilön kanssa joka on käynyt leikkauksen läpi. Leikkausta ei tarvitse pelätä. Melkein kaikille tulee jotain hankaluuksia avanteen kanssa, mutta kun löytyy oikeat sidokset, näiden kanssa pystyy elämään, liikkumaan ja rakastelemaan. En koe itseäni potilaana, vaan ihmisenä, jolla sattuu olemaan avanne, kertoo Kokkonen.
Savon Ilco ry:n tukihenkilöt kuuntelevat mielellään avenneleikatun, leikattavan tai omaisen tuntoja. Tukihenkilötoiminta on tärkeää, sillä etenkin monet nuoret pelkäävät avanteen saamista, koska he epäilevät avanteen muuttavan normaalielämää ja seurustelusuhteita.
Kokkosen mukaan avannetta ei tarvitse hävetä, eikä avanteen saaminen tarkoita sitä, että henkilö olisi likainen. Avanneleikkaus pelastaa konkreettisesti hengen syövän hoidossa ja monelle IBD-suolistosairaudesta kärsivälle avanne on pelastus, sillä enää sairastavan ei tarvitse kärsiä niin pahoista kivuista tai jatkuvasti juosta vessassa.
Avannetta ei koskaan tehdä turhaan. Se tehdään sen takia, että ihminen voi elää täysipainoista elämää. Avanneleikattuna voi käydä uimahallissa ja käyttää uimapukua, harrastaa ja elää normaalisti, painottaa Kokkonen.
Avanneleikkausten tekeminen on nykyään varsin yleistä, sillä Kokkosen mukaan vuonna 2019 KYSissä tehtiin noin 170 avanneleikkausta. Määrä on suuri verrattuna aikaisempiin vuosikymmeniin. Avanteita on leikattu lapsille, aikuisille ja myös ikäihmisille.
Vaikka avanneleikkaukset ovat yleistyneet, tarvitaan asiallista tietoa ja suoraa puhetta avanneasioista Kokkosen mukaan vielä enemmän. Kokkonen toivookin opiskelijoiden ottavan rohkeasti yhdistykseen yhteyttä, mikäli he ovat kiinnostuneet avanneasiaan liittyvän opinnäytetyön tekemisestä.
Mikäli avanneasiat mietityttävät, ota rohkeasti yhteyttä yhdistykseen.
Matti Tenhunen yhdistää sinut ja samassa elämäntilanteessa olleen tukihenkilön, tai ainakin mahdollisimman sopivan.
Matti Tenhunen
tenhunen.matti (AT) luukku.com
p. 040 756 6770.
Voit myös ottaa yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan Merja Kokkoseen:
kokkosmerja (AT) gmail.com
p. 040 708 8908. Soitot mieluiten tiistaina tai torstaina.
